Ei kahta ilman kolmatta – riippumattomuudesta valtaan

Olen käynyt läpi täällä blogissani nyt keväällä saamani Reiss Motivaatioprofiilin, eli tutummin RMP, tuloksiani. Edellisissä kirjoituksissani olen kertonut jo analyysin Business-version kymmenestä perusmotiivista. Ne löytyvät otsikoiden Reiss Reetan persoonan paljasti ja Enemmän Reetan elämän motiiveista alta. Tässä puolestaan esittelen loput kuusi – Riippumattomuus, Uteliaisuus, Sosiaaliset kontaktit, Status, Syöminen ja Valta – perustarvetta sekä avaan näistä saamani tulokset motiivitekijöistäni elämässäni.   

Riippumattomuus

Riippumattomuuden perustarve on halua luottaa itseensä. Tämä motivoi arvostamaan henkilökohtaista vapautta ja tekemään omat päätöksensä itsenäisesti. Riippumattomuuden perusmotiivin ääripäät ovat tiimiorientoitunut ja riippumaton.

Vahvan riippumattomuuden tarpeen omaavat luottavat itseensä ja arvostavat henkilökohtaista vapauttaan. He ovat itsenäisiä, joita sidokset muihin ahdistavat. Riippumattomat henkilöt arvostavat henkilökohtaista vapautta. He haluavat olla omavaraisia ja toimia itsenäisesti. He eivät yleensä pidä siitä, jos joutuvat kysymään ohjeita. 

Tiimiorientoituneet persoonat taas arvostavat, että joku on aina tarvittaessa auttamassa. He nauttivat läheisyydestä, ryhmässä työskentelystä ja me-hengestä. Siinä, missä itsenäisyyttä kaipaavat ihmiset eivät kerro tunteistaan, heikon riippumattomuuden piirteen henkilöt taas avautuvat tunteistaan läheisilleen.

Riippumattomuuden suhteen olen keskimääräisellä tasolla. Toisin sanoen tietyissä asioissa tarvitsen henkilökohtaista vapautta ja toisissa tilanteissa taas haluan tukeutua ryhmän voimaan. Vaikka muista riippumattomana henkilönä nautin itsenäisistä päätöksistä, esimerkiksi työn tekotapojen suhteen, pidän myös tiimityöskentelystä, yhteisen tavoitteen eteen toteuttamisesta muiden kanssa. Vastuu työssä on minulle tärkeää. Sitoudun hyvin vahvasti niin perheeseeni, suvun tilaan kuin erilaisiin töihin, joissa olen työskennellyt ja työskentelen. Monesti pohdin ajatuksiani ja tunteitani minulle läheisten henkilöiden kanssa. Minusta on mukavaa, kun ihmisiä on ympärilläni, vaikka toteuttaisin omia tehtäviäni. Toisaalta taas nautin yksin puuhailusta.

Uteliaisuus

Ymmärtämisen halu on uteliaisuuden motiivi. Uteliaisuus-motiivi on Reissin motivaatioteorian mukaan älyllisen toiminnan tarvetta, älyllistä pohtimista. Uteliaisuuden vastapuolena on käytännöllisyyttä arvostava.

Vahvan uteliaisuuden omaavilla persoonilla on tarve ymmärtää asioita. He innostuvat uudesta tiedosta, arvostavat teoreettista tietoa ja jatkuvaa oppimista. Ryhmissä uteliaisuudesta motivoituvat ovat niitä, jotka pohtivat asioita monesta eri näkökulmasta ennen päätöksentekoa. Uteliaat pohdiskelevat, lukevat, kirjoittavat ja keskustelevat. He analysoivat mielellään monimutkaisia asioita ja ovat tiedonjanoisia.

Käytännölliset henkilöt taas arvostavat toimintaa, yksinkertaisuutta ja käytännön tietoa. He soveltavat tietoa tosielämään. He ratkaisevat ongelmia usein hyvin käytännönläheisesti. Käytännöllisyyttä arvostavat tekevät päätöksiä nopeasti, jotta pääsevät asioissa eteenpäin. 

Kuten niin monen perusmotiivin, niin uteliaisuudenkin suhteen olen keskimääräisellä tasolla, eli tilanteesta riippuen käytän joko vahvaa uteliaisuutta itseni kehittämiseen tai toimin käytännöllisesti. Pystyn analysoimaan monimutkaisia asioita, mutta toimin aikataulussa. Liiallinen analyytikko tai teoreetikko en ole, sillä haluan asioiden ja tilanteiden edistyvän. Ilman toimintaa ei mielestäni mitään voikaan tapahtua. Tarpeellisen tiedon saatuani siirryn nopeasti myös toteuttamaan asioita käytännössä. Tietynlainen liiallinen pohtiminen on minusta usein turhaa, vaikka toisaalta taas monesti mietin asioita ja tilanteita eri kanteilta. Osaan nähdä milloin tarvitaan lisää tietoa ja milloin taas on aika toteuttaa. Täten toiminkin aina tilanteen edellyttämällä tavalla.

Sosiaaliset kontaktit

Sosiaalisten kontaktien perustarve on läheisyyden tarvetta ja ystävyyttä vertaisten kanssa. Perusmotiivin vastinparit ovat seurallinen ja yksinäisyydestä nauttiva.

Vahva sosiaalisten kontaktien tarve näyttäytyy ystävällisyytenä muille ja kiinnostuksena muista. Sosiaalisista kontakteista motivoituville ystävyys on tärkeää. He haluavat tuntea läheisyyttä muihin sekä ystävystyä mahdollisimman monen kanssa. Seurallisilla onkin taipumusta erinomaisten sosiaalisten kontaktien kehittämiseen ja aktiiviseen seuraelämään. Näin he omaavat laajan kontaktiverkoston. Vahvan sosiaalisten kontaktien motiivin omaavat nauttivat hauskanpidosta, peleistä ja leikeistä. He lataavat akkujansa muiden seurassa. He osallistuvat mielellään kerhoihin, ryhmiin ja joukkueurheilutoimintaan. Seuralliset ovat tyypillisesti iloisia, ulospäinsuuntautuneita, lämpöisiä, leikkisiä ja sosiaalisia.

Luonnollisesti heikon sosiaalisten kontaktien tarpeen omaavat henkilöt viihtyvät yksinäisyydessä. He antavatkin vähemmän painoarvoa sosiaaliselle elämälle. Yksinäisyydestä nauttivat pitävät siitä, kun saavat vetäytyä pois ihmisjoukon keskeltä. He kaipaavat omaa aikaa ja rauhaa. Yksinoloa arvostavat ovat kommunikaatiossa vain muutaman ystävän kanssa. Yksin viihtyviä kuvastaa yksityisyys, etäisyys ja varautuneisuus.

Itselläni sosiaalisten kontaktien tarve mukautuu aina kulloiseenkin tilanteeseen, mutta se on kuitenkin lähempänä vahvuutta kuin heikkoutta. Vaikka siis nautin keskusteluista ja muiden seurassa olemisesta, olen onnellinen myös voidessani puuhastella yksin. Tämä tulikin jo esille riippumattomuus-motiivin kohdalla. Olen varautuneempi outojen ihmisten seurassa kuin tuttujen. Tämän takia työhaastattelussa en tuo koko persoonallisuuttani esiin, mikä saattaa antaa virallisen tai jopa luotaantyöntävän kuvan. En koe luontaisesti mukavalta avata itsestäni puolia vieraille henkilöille. Ystäväni ja minulle tärkeät ihmiset taas tuntevat minun kaikki puoleni. Heitä näen myös mielelläni, vaikka en juuri soittele kuulumiasiani.

Profiilini laatija on todennut minun olevan hieman poikkeavampi tapaus, koska minulla menee pari perustarvetta ristiin, Riippumattomuus ja Sosiaaliset kontaktit: Olen pääosin seurallinen ja koen miellyttävänä ihmiset ympärilläni, mutta riippumattomana henkilönä haluan päättää itse tapani työn hoitamiseen. Lisäksi oman mausteensa persoonallisuuteeni tuo vahva perhearvoni. Perheeni kanssa touhuan sekä vietän kaikista mieluiten, ja näin ollen siis eniten, aikaani.

Status

Statuksen perusmotiivi liittyy siihen, miten ihminen arvottaa maineen, rahan ja menestyksen. Sen ääripuolina ovat elitistinen ja maanläheinen.

Vahvan statuksen perustarpeen omaava henkilö arvostaa vaikutusvaltaa, rikkautta, titteleitä ja mainetta. Hänelle huomio, julkisuus, menestys ja raha ovat tärkeitä. Status-ihmiset nauttivat siitä, kun he saavuttavat korkean aseman ja muut arvostavat heitä.

Maanläheinen persoona puolestaan arvostaa vaatimattomuutta. Vähemmän statusta havitteleva välttää joukosta erottumista. Hän ei niinkään välitä titteleistä tai asemastaan. Heikon statuksen perustarpeen omaava uskoo yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, eikä arvosta muodollisuutta, statussymboleja tai vaikutusvaltaa.

Statuksen suhteen minulla on heikko tarve. Työtehtävät ovat minulle tärkeämpiä kuin titteli. Annan työni puhua: Haluan minut muistettavan asiantuntemuksestani. Arvostan myös ihmisiä asemastaan riippumatta. En välitä esineiden statusarvosta, eikä merkkivaatteilla ole minulle merkitystä. En olekaan materialistinen. Ostan ja käytän tuotteita niiden laadukkuuden ja tarpeellisuuden perusteella.

Meitä heikon statuksen tarpeen omaavia elitistisyys ja kuninkaalliset eivät kiinnosta. Tämän allekirjoitan osaltanikin. Ruotsin kruununprinsessa Victorian brändiä käytin kirjallisessa opinnäytetyössäni esimerkkinä henkilöbrändistä, koska kuninkaallisilla on mietitty kaikki brändin ulottuvuudet tarkasti. Lisäksi lähdin pohtimaan tapaukseksi kruununprinsessan käyttöä minulle läheisen ja rakkaan ihmisen neuvosta. Minua kiinnostaa kuninkaallisissa heidän työnsä nostaa tärkeitä asioita esille ja parantaa maailmaa säätiöidensä kautta asemassaan. Tänä koronakeväänä maansa kansalle puheen ovat pitäneet niin Tanskan ja Iso-Britannian kuningattaret kuin Ruotsin ja Norjan kuninkaat osoittaen näin läheisyyttään ja tukeaan ihmisille uudessa tilanteessa. Minua ei kuninkaallisten osalta kiinnosta niinkään heidän käyttämänsä vaatteet, vaan esimerkiksi miksi vaate on valikoitunut päälle.

Minulle jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan kuin on. Olen työskennellyt julkisuudesta töidensä kautta tunnettujen henkilöiden kanssa. Minulle he ovat olleet työkavereita, tiiminvetäjiä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Pidän heitä tavallisina ihmisinä siinä, missä muitakin sidosryhmien henkilöitä, joiden kanssa olen päässyt kanssakäymisiin arjessani.

Syöminen

Syömisen perustarpeena on halu saada ruokaa. Motiivin puolina ovat nautiskelija ja näläntyydyttäjä.

Vahvan syömisen perustarpeen omaava persoona nauttii syömisestä ja ruuanlaitosta. Hän kokeileekin innokkaasti erilaisia ruokia ja makuja. Nautiskelija laittaa siis mielellään ruokaa, sillä ruuan hän kokee ilona ja nautintona sekä juhlimisen arvoisena. Syömistä arvostavalle on tärkeää, että ruoka maistuu hyvältä ja siitä voi nauttia. Tämän takia hän käyttää paljon aikaa ruuan laittamiseen.

Heikon syömisen tarpeen omaavalle syöminen ja ruoka ovat välttämättömiä. Hän syö, jotta saa nälkänsä tyydytettyä. Näläntyydyttävä ei arvosta ruokaa erityisesti, eikä ole kiinnostunut ruuasta. Syöminen ei myöskään tuota hänelle nautintoa. Hän on yleensä nirso syöjä. Syömisestä ei-niin-motivoitunut saattaakin olla valikoiva uusien makuelämysten suhteen. 

Syömisen perustarpeen suhteen kuulun keskimääräiseen enemmistöön. Toisinaan minulle riittää yksinkertainen ateria, toisissa tilanteissa taas panostan ruuan laatuun. Ruuassa minulle tärkeintä on kotimaisuus, luonnollisuus ja puhtaus.  

Valta

Vallan perustarve on vaikuttamisen halua. Se motivoi kovaa työntekoa, määrätietoisuutta ja menestymisen tarvetta. Se voi innostaa myös johtamiseen. Vallan perusmotiivien vastapuolet ovat ei-johtava vallasta kiinnostumaton ja johtava, kunnianhimoinen.

Vahvan vallan tarpeen omaava henkilö arvostaa pätevyyttä, tuottavuutta ja erinomaisuutta. Hän haluaa vaikuttaa, toimii mielellään johtajana ja ottaa vastuuta. Vallasta motivoineet ovat yleensä voimakastahtoisia ja päättäväisiä. Valtaa kaipaava nauttii suorittamisesta ja muiden johtamisesta. 

Heikon vallan tarpeen persoona ei tuo itseään esille, hän arvostaa rentoutta ja huolettomuutta. Hän ei mielellään vaikuta muihin tai neuvo muita. Vallasta kiinnostumattomat eivät välttämättä nauti johtajana olemisesta. He ovat palvelevia ja ohjeita tarkasti noudattavia. Peruspuurtajat tukevat muita ja ovat ihmiskeskeisiä.

Kuulun ihmisryhmään, jolla kumpikaan vallan puolista ei ole hallitseva. Tämä tarkoittaa, että luovin näiden välissä riippuen siitä, mikä on minulle tärkeää ja minkä koen tarpeellisena. Toisinaan voin pyrkiä tyydyttämään vaikuttamisen haluani tietyissä tilanteissa ja toisinaan taas antaa muiden päättää asioista. Vallan tarpeista kohdallani nousevat esiin kolme seikkaa: Työskentelen päämäärätietoisesti saavuttaakseni asetetut tavoitteet, omistan aikaani taitojeni kehittämiseen, otan mielihyvin haasteita vastaan. Vallasta kiinnostumattomuuden puoleni vuoksi en mielellään nosta itseäni esiin, en kaipaa huomiota ja noudatan tarkasti ohjeita. Haluan tukea muita ja heidän kehitystään, minkä takia autan mielelläni muita ja kerron tietojani ja näkemyksiäni varsinkin osaamisiin liittyvistä aihealueista.