Viime vuonna tähän aikaan kirjoitin näppäimistö kuumeten Postimuseolle Viestintä- ja asiakaskokemusanalyysiä. Naputin viimeiset sanat siihen viimeisenä työpäivänä ennen joulua. Tämän vuoden aikana olenkin sitten levittänyt saavutettavuuden sanomaa ensin organisaatiomme sisällä, sitten myös...

Olen pohtinut viime aikoina luottamusta todella, todella paljon. Luottamus on monessa asiassa ja elämän osa-alueella tärkeä. Kuitenkaan sitä ei arjessa tule aktiivisesti miettineeksi. Sitä, mitä luottamus oikeasti on ja missä kaikessa se näkyy. Se on myös monitasoista. Kun elämä kantaa, eletään...

Nykyaikana 2.2. merkitsee kaksostenpäivää, mutta vuosisatojen ajan se on ollut kynttilänpäivä. Varsinaisesti kynttilänpäivä on kristillinen juhla, jota tiedetään vietetyn jo 300-luvulla. Kynttilänpäivä-nimitys on peräisin keskiaikaisesta katolisen kirkon tavasta vihkiä kynttilämessussa vuoden...

Aurinkoista Tuomaan päivää!    Aurinkoinen Tuomaan päivä on hyvä asia, kun uskotaan vanhan kansan ennustuksia. Ennen vanhaan on nimittäin sanottu, että vähäinenkin auringonpaiste pesäpäivinä, siis jaksona Tuomaasta jouluun, tietää hyvää kesää. Näillä näkymin juhannus olisi lämmin:...

On aika jättää hyvästit kesäajalle. Kesäajan alussa olen lupaillut tänne tekstiä maallistumisesta ja sen aiheuttamista ajan käsityksien muutoksista. Noh, väliin ovat tulleet niin sivistys ja Snellman, kiertelevä tekstittäjä Leino kuin mätäkuun jutut. Onnekseni en tätä blogia kirjoita ammatikseni,...

Huomenna se sitten alkaa: Mätäkuu. Tai alkuperäiseltään nimeltään koirakuu. Pohjolaan tieto koirakuusta on tullut käännösvirheen myötä mätäkuuna, minkä takia se on saanut täällä kuvaavamman nimityksen. Mätäkuu ei kuitenkaan ole mikä tahansa mätäjuttu, vaan tutkimuksellisestikin todistettu...

Tänään liputettavan Eino Leinon, syntymänimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, tuttavapiirissä vaikuttivat muun muassa Tuusulan taiteilijayhteisön Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Erkko ja Juhani Aho. Muita hänen seurapiiriinsä kuului esimerkiksi Axel Gallén – Gallen-Kallela myöhemmin, Leevi...

Sitran Sivistys+ -projektin Sivistyksen tarina elää ajassa -blogiartikkelissa Vesa-Matti Lahti ja Pia Mero kuvailevat sivistyksen tarinaa: Sitä, millä tavalla sivistys, siis käsitys sivistyksestä, on muuttunut eri aikakausina sekä eri näkökulmista tarkasteltaessa. Sivistykseen ei olekaan olemassa...

Taas on kellojen ajan siirtämisen hetki – kesää kohti muuten. Kellosta on tullut tärkeä nykyisen elämänrytmin säätäjä, määrittelijä ja näyttäjä. Kellon mukaan mennään töihin, kouluun, harrastuksiin ja avataan videoyhteys. Kellonaika määrittelee myös mikä vuorokaudenaika on. Aikavyöhykkeisiin...

Tähteys koetaan helposti nykyajan ilmiöksi, vaikka jo 1700–1800-lukujen vaihteen dandyt ovat olleet aikansa tähtiä, mediailmiö. Dandyihin liittyy persoonallisuuden esittäminen osana identiteettiä. Jo sääty-yhteiskunnan aikana varhaismodernissa ihmisille on ollut tärkeää pukeutumisessaan osoittaa...