Uuden onnen alttarilla*

Tätä syksyä voi luonnehtia ympyröiden sulkeutumisen ajaksi: Elonkerjuu jäi ennalta määrittämättömän pitkälle keikkatauolle sitten edellisen samankaltaisen tauon, jolloin yhtye jäsentyi nykyiseen muotoonsa. Cheek on palannut takaisin rytinällä Cheekendin ja vuoden keikkatauon jälkeen aloittaen kolmivuotisen ajanjakson "saagansa finaaliin saattamiseksi". Itselläni tuli päätökseen tällä erää puolitoista vuotta kestänyt festivaalitiedotuksen ja -markkinoinnin parissa työskentely, mikä oli unelmieni, tavoitteideni ja päämäärieni saavutus. Tälle paikalle pääsemiseen olin tehnyt töitä viimeiset vuodet, vuosikymmenen. Kuten elämää on vokalistin vaihtumisen tai stadionviikonlopun jälkeen, on elämää päämäärän saavuttamisen ja sen ylittämisen jälkeen.

Kuten artistit keikkatauoilla, myös minä valmistaudun tuleviin haasteisiin. Nyt on taas aika tehdä kaikkeni sen eteen, että tulevaisuudessa saavutan sen, mitä haluan ja, että pääsen näyttämään kykyni. Olenkin aloittanut oman projektin, joka nostaa käyttööni henkilöbrandayksen ja branditutkimuksen taitoni laaja-alaisesta osaamisrepertuaaristani. Samalla etsin uutta paikkaa tai uusia paikkoja tarjoamalla vaikeissa ja haasteisissa paikoissa puristetun timantin jonkun tai jonkin tahon käyttöön. Seuraava työyhteisö saa minusta vieläkin paremman työntekijän kuin mitä olin aloittaessani Loud N’ Livessa keväällä 2014.

Tällaisen välivaiheen alussa tulee mietittyä, mitä on jäänyt käteen, mitä oppeja saanut, mitä vielä voi kokemastaan oppia. Olen tällä hetkellä voittavan kierteen muutoksen tasolla, pienessä uurteessa. Tarkemmin sanottuna olen jossain irtipäästämisen kehän ja kvanttihypyn, tai nykykielellä kvanttiloikan, vaiheen välimaastossa, nolla-alueella. (Andersson, Cristina: Voittava kierre – Oppimistaidot ja valmistautuminen huipputuloksiin. WSOYpro 2008: 102–105). Tänään voin tehdä sen eteen kaikkeni, että muokkaannun vieläkin paremmaksi ja laadukkaammaksi, niin ihmisenä kuin työntekijänä. Tässä hetkessä on aika valmistautua tuleviin koitoksiin, siirtymiseen seuraavalle taidon tasolle, siksi yhtenä syynä on ollut aloittaa branditutkimusprojekti.

Tällainen osaamisen kartoitus- ja uusien haasteiden etsimisvaihe ei ole minulle uutta. Monta kertaa aiemmin on tielleni tullut mutkia ja katkenneita teitä. Aina sitä olen mennyt läpi vaikka rämeikön, jotta matka kohti päämääriä ja tavoitteiksi muuttuneita unelmia on voinut jatkua. En ole luovuttanut, vaikka välillä tilanne on näyttänyt heikolta ja tuntunut tuskaiselta. Lattialla on tullut itkettyä ja huudettua sydän verta vuotaen. Aina olen kuitenkin ylös noussut, musiikista ja luonnosta voimaa ammentaneena. Paljosta olen luopunut, mutta paljon olen myös saanut. Esimerkiksi ensimmäinen tutkintoon johtanut koulutuspaikka Turun AMK:n Taideakatemiassa ei tullut helpolla. Tosin ilman tähän johtaneita polkuja en olisi päässyt kokemaan esimerkiksi opistovuosia ja Jääkiekon MM-kisoja vapaaehtoisena. Tällä hetkellä on jo takana filosofian maisterin ja yrittäjän ammattitutkinnot, hienot työajat Maaseutuvirastossa, Suomen Kulttuurirahastossa ja Loud N’ Live Promotionsilla.

Kaikesta huolimatta päivääkään en vaihtaisi pois. Vaikka vielä on tavoitteita ja päämääriä saavuttamatta, niin juuri nyt olen onnellinen. Unelmia on täyttynyt, ja päämääriin olen kulkenut. Nyt on aika etsiä uusia tuulia, haastaa itseänsä parempaan, antaa entistä enemmän. Pian on taas aika tuulettaa. Siihen asti elän tässä hetkessä katse kohti tulevaa.

Mark Twainin ajatuksen kera toivon, että tartut unelmiisi, etsit oman polkusi.

”Kahdenkymmenen vuoden päästä harmittelet enemmän asioita, joita jätit tekemättä kuin niitä, joissa epäonnistuit. Joten irrota köydet ja purjehdi ulos turvallisesta satamasta. Etsi. Unelmoi. Löydä.”

* Otsikon nimi on säe Lauri Tähkän Puolikas-kappaleesta. Sanat Saara Törmä.