Rähinä Special: Miehuuden ylistystä ja Matulan Nelli

10.03.2017 21:00

Kun kaksi vuotta on yrittänyt päästä keikalle, eikä tuona aikana ole natsannut, niin silloin, kun liput on jo hommattu, ei keikkaa jätä välistä, vaikka elämä tuokin eteen kaikenlaista kuraa. Vihdoin ensimmäisenä maaliskuun lauantaiyönä sitten räjähti – ja kunnolla. Oli aika Rähinä Specialin. Kaksi vuotta, ja nyt vihdoin olin oikeaan aikaan oikeassa kaupungissa, ilman flunssaa, eikä mikään estänyt.

Koska odottavan aika on pitkä, ja sekunnit tuntuvat tuolloin minuutin pituisilta, oli paha rasti odottaa ilmoitetusta showtimesta vielä 45 minuuttia lisää. Tällä erää tuolle maailman starojen odotuttamisaikoja lähetelevälle myöhästymiselle oli ihan tuoppiin menevä syy: firman possen Elan pojan varpajaiset. Eikä tuolla jengillä, Brädi, Spekti, Uniikki ja Matula Nelli, ole mitään hätää – se elvyttää kuolleen kalaparvenkin. Rähinä Special on taattua Rähinä laatua: loistokasta menoa, parasta biletystä ja tilan isännöimistä varmoin ottein.

Rähinän jätkien lisäksi keikan alkupuolella lavalle pääsi myös Rähinän uusin tulokas, Nelli Matula. Neiti näytti, ettei hän ole vain nätti Rähinän lemmikki, vaan osaava ja taitava artisti, joka nostaa levelii anteeksipyytelemättä hetki hetkeltä. Nellin korkkareissa on potkua, vaikka välillä huomaa keikkakokemattomuuden nykyisessä sarjassa jonkinlaisena yli-hosumisena. Nelli pääsi vetämään omat pari biisiään sekä Kombon Kapan kanssa. Jätkien suuremmilta osin seisoessa taustalla Nellin biisien ajan asetelmaksi muodostui jokseenkin ”annetaan pikkusiskonkin nyt vähän vetää, kun se niin on kinunnut”-asenne. Pikkusisko-asetelmaa korosti varpajaiset, joista ja joihin äijät suuntasivat, samasan aikaan, kun Nelli snäppäsi yksin hotellihuoneestaan. Olisin kaivannut Nelliä enemmän esille. Hänhän olisi voinut vetää äijänköriläiden kanssa esimerkiksi Oispa kaljaa ja Pojat ovat poikii. Biisien sanomaankin olisi tullut erilaisempaa otetta. Väitän, että Nellissä on munaa vähintään yhtä paljon kuin Rähinän kaikissa äijissä yhteensä. Nelli nappaa itsellesi manageri, joka oikeasti ymmärtää naisartistiuden vaatimukset, ja sen, mitä sä oikeasti voit tuoda Rähinälle tarvittavilla resursseilla. Jään mielenkiinnolla odottamaan keskiviikkona julkaistavaa kolmatta sinkkua.

Vaikka minua vähän häiritsikin niin sanottu Nelli-kuvio, niin keikan energia säilyi alusta loppuun korkeissa sfääreissä ja menevänä, yleisö oli hyvin mukana, varsinkin kertsien aikana. Selkeästi huomasi, ettei Pressaan paikalle tullut jengi olisi halunnut päästää jäbisköjä poistumaan lavalta. Lavalla kävivät feataamassa lisäksi Illi, Miro ja Tasis. Varpajaisten vuoksi äijämeininki korostuikin, mikä sai minut miettimään, entä jos Elastiselle olisikin tullut tytär, niin miten sitä olisi juhlittu, sillä nyt ilta oli ylistys miehuudelle, ja mieheydelle. Tämä näkyi lavalta sinkoilleen testosteronin lisäksi myös biisilistalla, johon olivat päässeet aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa Macho Fantastico, Juomalaulu ja Loppuviikko. Itselleni mieleen jäävin keikan kohta oli Spektin ja Brädin esittämä raakaa tunnetta raikannut Hätähuuto.  

Takaisin

© 2015/2020 Reetta Uusikulku Kaikki oikeudet pidätetään.

Luotu Webnodella