Opintojen paras anti: Itsensä ylittäminen – tuo mahtava tunne

23.02.2018 16:05

Minulle on sanottu, etteivät lisäopinnot takaa työnsaantia. Eivät varmaankaan, mutta kuitenkin nämä opinnot ovat antaneet jo nyt, kolmatta 5 opintojakson periodia aloittaessani, paljon uusia välineitä työn tekemiseen. Palvelumuotoilussa, tai yleisemmin muotoiluajattelussa, on lähes kaikki sellaista, mistä en aiemmin ole ollut tietoinen, vaikka viestintä ja markkinointi sekä tuotanto osaltaan alaa sivuavatkin.

Opintojen aikana on pitänyt pitkästä aikaa saada kiinni graafisista taidoista. Jo palvelupolun ilmentäminen vei oman aikansa työvälineilläni, jotta sain siistin ja ammatillisen ilmeen ilmaisuasuun. Kun informaatiomuotoilun opinjakson ennakkotehtäväksi ilmoitettiin oman opinnäytetyön visualisointi ja syntymäpaikkakunnan ominaisista piirteistä pictogrammin toteuttaminen, huomasin henkisten hikikarpaloiden nousevan otsalleni. Enhän ole graafikko vaan viestijä! Vaikka olenkin käyttänyt töissäni graafisia työkaluja, niin eipä minulla itselläni ole niitä olemassa. Olenhan hengittänyt ja elänyt viestinnästä! Minulle on luontaista ja helpompaa ilmaista itseäni tekstein. Olen visuaalinen henkilö, mutten omaa graafisen suunnittelijan kuvitustaitoja.

On hyvä päätyä tilanteisiin, jossa on ylitettävä itsensä. Ei muuta kuin tuskailut taka-alalle, ja tekemään parhaansa. Visuaalisesta näkemystavasta on se hyöty, että on olemassa mielikuvissa ajatus siitä, minkälaisen visualisoinnin haluaa toteuttaa. Se, että onnistuuko se olemassa olevilla välineillä, on kuitenkin toinen seikka. Kun on halua pyrkiä parhaimpaansa, ei luovuta, vaikka tilanne ei välttämättä aina näyttäisi maailman parhaimmalta. Onnekseni näissä töissä ei ole ollut aikapainetta, niin olen voinut rauhassa toteuttaa näkemystäni. Kun sain tuon graafisen teokseni valmiiksi pari päivän työstämisen jälkeen, halusin vielä nostaa tasoani ja kiinnittää huomiota pieniinkin yksityiskohtiin. Kun näin työni valmiina, olin siihen täysin tyytyväinen. Oikeastaan tyytyväisyys on liian laimea ilmaisu, sillä tunne oli mitä mahtavin.

Nyt sitten pictogrammin kimppuun. Olen viimeksi kuvittanut kynällä lukioaikana. Saa nähdä saanko luotua päässäni näkemäni ajatelman luomukseksi paperille. Kuitenkin nyt visualisoinnin toteutuksen innostamana tahdon mielelläni tarttua tähän haasteeseen. Se on eri asia, millaisen arvioinnin töistäni sitten saan.

Ihminen mieluummin toteuttaa tutun kaavan mukaan ja totutusti. Arjessa myös kiireeseen on liian helppo vedota. On kuitenkin hyvä välillä ylittää itsensä. Tämä antaa lisäpontta omiin toimiin ja lisää luovuuden käyttöä arjessa. Ehkäpä tämän innostamana alan visualisoida työ- ja opiskeluhistoriaani, sillä kokemukseni on niin moniportainen ja yhtäaikainenkin, että sitä voi olla vaikea hahmottaa tekstillisestä ansioluettelosta.

Takaisin

© 2015/2020 Reetta Uusikulku Kaikki oikeudet pidätetään.

Luotu Webnodella