Moninaisuuden sillanrakentajasta museoiden moninaisuustyön esittelijä
31.05.2025 12:05
Tarkoituksenani on ollut kirjoittaa jo aiemmin, mutta olen keskittynyt lähinnä työasioihin ja vapaan ajan nauttimiseen. Työn ohella opiskelin Kulttuuria kaikille -palvelun organisoimalla kurssilla Moninaisuuden sillanrakentajaksi.
Moninaisuuden sillanrakentaja on henkilö, joka osallistuu aktiivisesti useiden haastavien ja keskeisten kysymysten käsittelyyn, kuten rakenteelliseen rasismiin, tasa-arvon ja saavutettavuuden puutteeseen. Kurssilla kiinnitettiin erityistä huomiota rakenteellisen rasismin tunnistamiseen ja rasisminvastaisten käytäntöjen käyttöönottoon. Moninaisuuden sillanrakentajana pystyn tarjoamaan keinoja pohtia, luoda yhteyksiä, kehittää välineitä ja toteuttaa tapoja, joilla voimme työskennellä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja purkaa rakenteellista rasismia.
Hyödynnän näitä oppeja museon arjessa, jossa yhtenä työtehvänäni on saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kehittäminen. On ollut hienoa kuulla, miten kuunneltavista kuvailutulkkeista on ollut apua ja Kuvailutulkatuista yleisöopastuksista on saatu paljon irti. Näistä olen myös pitänyt esityksiä useammassa eri tilaisuuksissa, kuten Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO ry:n kevätseminaarissa Moninaisuuden näkökulmia museotyössä.
Seuraava esitys on Pohjoismaiden museoliiton konferenssissa, jonka teemana on Museums in Society, Museot yhteiskunnassa. Esitykseni kulkee nimellä Audible Images - Advancing Accessibility and Inclusitivity in Museums throught Audio Description and Diversity Workgroups eli Kuultavat kuvat - Saavutettavuuden ja osallisuuden edistäminen museoissa kuvailutulkkeiden ja moninaisuustyöryhmien kautta. Konferenssi järjestetään Tanskan Brønderslevissä syyskuun 17-19. päivinä. Ilman Tampereen historiallisten museoiden Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja moninaisuus -työryhmän eli TARMO:n jäsenyyttä ja TAKO-Moninaisuustyöryhmää, jossa olen koollekutsujana, en olisi esittäjäksi hakenut.
Koen museoiden välisen moninaisuustyön tärkeäksi, sillä ne edesauttavat museolain ensimmäisen luvun ensimmäisen pykälän kolmannen ja neljännen kohdan sekä toisen pykälän kolmennesta viidenteen kohtien toteutumista. Tarkallen ottaen nämä kaksi sisältävät seuraavat kohdat:
"1 §
Lain tavoitteena on:
1) ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä ja osallisuutta kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä;
2) edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen säilymistä tuleville sukupolville;
3) edistää yhteisöllisyyttä, jatkuvuutta ja kulttuurista moninaisuutta;
4) edistää sivistystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa.
2 §
Museotoiminnan tarkoituksena on:
1) kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen;
2) aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen;
3) aineistojen ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja käytön edistäminen;
4) kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen esittäminen ja elämysten tarjoaminen;
5) yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen."
Saavutettavuusratkaisut eivät ole joko tai -asetelmia, vaan sekä että. Esimerkiksi sanakartoja käyttävät ensisijaisesti näkövammaiset henkilöt, mutta niistä hyötyvät myös muut, jotka haluavat tutustua tilaan etukäteen.Kun jokin palvelu on saavutettava, se on yhdenvertainen ja silloin se tarjoaa osallisuuden ja sitä kautta asiakaskunnasta muodostuu moninainen. Mielestäni saavutettavuuteen huomionkiinnittäminen ei ole vain kuluerä, vaan se on asiakaskokemuksen parantamista. Se on vastuullisuutta ja vaikuttaa myönteisesti brändiin.