Luovuuden lähteillä

26.08.2018 12:20

Osaltani uusi lukuvuosi alkoi kuluneella viikolla, kun Asiantuntijuutta syventävän osaamisen opintojaksolle valitsin ensimmäiseksi luennoksi luovuutta käsitelleen seminaarin.  Koska minun tulee raportoida luennoista saadakseni opintopisteeni, yhdistän huvin ja hyödyn, tai tässä tapauksessa hyödyn ja hyödyn. Niinpä olet nyt luovuuden lähteillä.

Seinäjoella toimivien avoimen korkeakoulujen iltamissa Luova laiskuus – vinkkejä arjen hallintaan aiheesta puhumassa oli Jyväskylän yliopiston professori Juha T. Hakala, joka tutkimuksissaan ja kirjoissaan on käsitellyt luovuutta. Hän aloitti puheensa kertomalla, miten oli aikoinaan lähettänyt luovuudesta kysymyksiä nobelisteille ja saanut postissa vastauksena muun muassa vuoden 1967 kemian nobelisti Monfred Eigenilta CD-levyn, johon oli tallennettu hänen soittamansa Mozartin pianokonserton. Eigen toi levyllään sen esille, miten tärkeä asia harrastukset ovat. Ne toimivat voiman ammennuksen lähteinä ja aivojen lepohetkinä.

Luovuuden löytämisessä onkin merkitystä vapaa-ajan hyödyntämisessä oikein, sillä luovuus piileskelee pitkälle ja vaatii rajojen ylitystä. Paras hetki ylittää rajojaan on juuri vapaa-aika, sillä silloin voi tavata erilaisia ihmisiä oman työ- tai opiskeluympäristönsä ulkopuolelta. On ihmisiä, joiden kanssa kommunikointi auttaa itseä ratkaisemaan arjen haasteet – kekseliäisyys saa tilaa. Kun olen kokenut haasteellisena tässä elämäntilanteessa opinnäytetyöpaikan löytämisen, ja työpaikatkin ovat elämässäni olleet kaivettavissa kiven alta, paljon antoi toivoa Hakalan informaatio luovuuden löytämisen vaikeudesta. Hänen mukaansa jopa suurin osa maailman kaikesta luovuudesta on vielä kadoksissa. Tämä tarkoittaa, ettei kaikkia luovia henkilöitä ole vielä haalittu edes maailman merkittävimpiin yrityksiin. Näin esimerkiksi esimiesten ja työnantajien sekä opettajien pitäisi osata tunnistaa luovuus, jottei meitä tulevaisuuden helmä anneta hukkua. Toisaalta luovuuden tulemiseen esiin tarvitaan oikeanlaiset olosuhteet, minkä vuoksi maailma näyttäytyy jälleen epätasa-arvoisena paikkana. Minulla oli onnea, että aikoinaan äidinkielen opettajani ymmärsivät innostukseni kirjoittamiseen.

Olen huomannut monesti, että elämän karikoissa luoviminen luo luovuutta. Tämä on kuulemma yksi luovan hulluuden osa-alue, sillä kriisit vaikuttavat siihen, etteivät totutut ratkaisut toimi, ja on löydettävä uudet toimintatavat. Luova hulluus tulee esille myös sisukkuutena, kun jaksaa mahdollistaa mahdottomia. Tällöin henkilö tulee saavuttamaan paljon. Niinpä, kun taas katson ansioluetteloani, pohdin, miten oikein selvitän tämän kaiken niin, että se kertoisi juurikin sisukkuudestani ja tavastani luovia elämässäni eteenpäin. Luovan hullun määritelmää käytetään Hakalan mielestä silloinkin, kun luova persoona uppoutuu omaan työhönsä niin, ettei kuule, eikä näe ympäristönsä tapahtumia. Olen työskennellyt avoimissa toimistotiloissa. Kun tiedote on saatava tunnissa kaikkien muiden tekstien lisäksi, niin silloin on keskityttävä vain teksteihin. Monesti myöhemmin tarvitsemani tiedot ovat menneet minulta ohi korvien. Onneksi minua on työyhteisössä jaksettu infota minua kuitenkin jo puhutuista asioista, kun ne minun työssäni ovat tulleet ajankohtaisiksi.

Luovuudessa on monia kolikon eri puolia. Toisaalta kriisien aikana, kuten sotien yhteydessä, keksintöjä syntyy. Toisaalta taas luovuus kaipaa vapautta. Esimerkiksi en ole saanut synnytettyä runoja tai vietyä laulujen sanoituksia eteenpäin pitkiin aikoihin, kun on ollut paljon muuta kirjoitettavaa ja toteutettavaa, ja välillä myös aika on tuntunut olevan kortilla. Luovuudella onkin melkoinen esterata ylitettävänään päästäkseen käyttöön. Ihmisten suurin murheenkryyni on vaatia itseltään liikaa sekä kokea liiallisia vaatimuksia. Tähän vedoten Hakala kehotti luentonsa aikana siirtämään katseen kattolistasta jalkalistaan, sillä pienemmillä vaatimuksilla ja pienemmissä paloissa ihminen ylittää itsensä ja saa laadukkaampaa aikaan. Hakalan sanoin: ”Afrikkalainen norsukin on syötävissä, kun sen paloittelee paloihin.” Rimaa pidettäessä korkealla pettymyksien kokeminen yleistyy alitettaessa tavoitteita. Kun tavoitetaso on pudotettu alemmas, ylityksiä tapahtuu, ja mieli jaksaa ylläpitää toivoa.

Sata lasissa ja suurella laadulla toteuttaessa taas tulee törmäämään Hakalan kutsumaan turmarajaan varmuudella. Laadukkuutta toteuttaessa aikaa kuluu enemmän, ja se vie enemmän energiaa työnteosta. Kun ei jaksa, niin luovuutta ei osaa hyödyntää. Kun puolestaan tarttuu innostukseen, määrä korvaa laadun. Esimerkiksi tekstiä ei kannata hinkata sitä kirjoittaessa, vaan sen jälkeen. Näin Hakala sanoo toteuttaneensa kaikki kirjansa. Tätä tapaa käytän myös itse tekstien tekemisessä. Tämäkin teksti on syntynyt ensin ajatuksistani, jonka jälkeen olen lukenut tämän hioten kirjoitusvirheet ja ajatuskatkot pois. Pakkotahtisuuskaan ei anna luovuudelle sen tarvitsemaa leppoisuutta, painovoimaista aikaa ja taukoja. Hakalan mukaan myös 80 prosenttia työajasta menee epäoleellisiin asioihin. Näin iso tavoite ei etene, mikä stressaa taustalla. Pieniä työtehtäviä ei kannatakaan toteuttaa laadukkaasti.  Hakala vertaa työntekoa ämpäriin, johon kannattaa ensimmäiseksi kerätä isot kivet, jonka jälkeen sinne mahtuu myös pieniä.

Koska järjestyksen ylläpito vie aikaa, kohtuullinen sekasotku tuo tehokkuutta työhön, ja antaa luovuudelle aikaa. Luovuus haihtuu myös, jos tarkastelee asiaa liian läheltä. On pystyttävä tutkailemaan tilannetta etäämpää: Millainen vaikutus seikalla on esimerkiksi pidemmällä ajanjaksolla? Negatiivinen näkökulmakin syö luovuutta. Ei ”Ei tästä tule mitään!”, vaan ”Tämä voi olla se mikä vie eteenpäin!”.

Ryhmässä luovuuden esteenä taas on ihmisten samanlaisuus, joka kyllä tuo nopeutta tehtävän aikaansaamiseen, muttei luo mitään uutta. Lisäksi yhteisössä jakamaton oivallus estää luovuuden, uusien ideoiden, syntymisen. Somessa kyllä jaetaan kaikenlaista, mutta ne arjen upeat oivallukset jäävät vain omiin ajatuksiin. Niiden kehittyminen potenssiin kaksi jää näin syntymättä.

Luentonsa lopuksi Hakala tiivisti luovuuden lisäämisen keinot osana arjenhallintaa muutamaan kohtaan. Laitan ne tähän loppuun omin sanoin muistiinpanoistani, jotta voit tarkistaa, mikä mättää, jos arki ankeuttaa.

 

Luovuus ja arjenhallinta 

  •  Tavoitteiden tason miettiminen
  •  Asioiden kääntäminen nurin
  •  Pääasioihin kiinnittäminen. Etäänny!
  •  Näkökulman vaihtaminen. Älä uraudu!
  •  Erilaisten ihmisten pariin
  •  Ulkopuolisiin verkostoihin nojautuminen
  •  Pyydä ja anna apua – Jaa tietosi!

 

PS. Lisää kokemistani luennoista vastaisuudessa LinkedIn-profiilissani.

Takaisin

© 2015/2020 Reetta Uusikulku Kaikki oikeudet pidätetään.

Luotu Webnodella