Lauri Tähkä: Poppia, laurismeja ja hivenen folkrockia

19.07.2015 13:51

Viikko sitten lauantaina pääsin taas pitkästä aikaa nauttimaan Lauri Tähkän esiintymisestä, kun hän nykyisen kokoonpanonsa kanssa esiintyi Seinäjoella. Laurin uuden vaiheen jälkeen häntä näkee lavatouhuissa Etelä-Pohjanmaan-Pohjanmaan seuduilla melko harvakseltaan, niin kyllähän tein kaikkeni, että pääsin nauttimaan hänen musiikistaan livenä ihan ”nurkan takana”.

Keikka veti taas mukaansa, puhdisti stressaantuneen mieleni. Naurahtelin itsekseni Laurin hetken mielijohteesta muodostuville spiikeille, vaikkei artisti tällä kertaa ihan parhaimpiin laurismeihin yltänytkään. Tähkän kohellukset ja tanssiaskeleet lavalla menevän musiikkinsa tahtiin saivat minut liikehtimään musiikin mukana, laulaen ääneen ja tunnelmoimaan silmät kiinni. Yhtäkkiä kesken konsertin havahduin tajuamaan, että olen kulkenut Laten matkassa jo pian kahdeksan vuotta! Onhan tämä aina kuin ystävän luokse palaisi.
 

Muistan yhä selvästi ensikosketukseni Lauri Tähkä & Elonkerjuun livevetoon marraskuussa 2007. Se oli se kuuluisa metrinen halko, joka iski. Vajaan vuoden päästä olin jo tutustunut kaikkiin bändiläisiin. Tämä kaikki oli sen alkua, mikä vaikutti täysin siihen, miten elämäni on edennyt, ja mihin olen päässyt.  Matkalla on sattunut ja tapahtunut paljon niin yksityisesti kuin ammatillisesti, ja molemmat puolet ovat punoutuneet yhteen muodostaen minusta sen, mitä nyt olen.


Olen nähnyt, mitä fanikulttuuri voimakkaimmillaan saa aikaan. Olen kokenut sen, miten fanit yhdessä tekevät bändin eteen paljon. Olen päässyt tekemään pro gradu -tutkielmani Lauri Tähkä & Elonkerjuu -yhtyeen julkisuudesta lehtihaastatteluissa viimeisellä mahdollisella hetkellä. Kesken tutkimuksen nimittäin Lauri otti uuden suunnan musiikillisesti. Näin jälkeenpäin voi todeta, että Tähkä jatkoi omalla musiikillaan enemmän itselleen tyypillisempään popimpaan suuntaan, kun taas Elonkerjuun poppoo on kulkenut Lagströmin Juhan tulon myötä rokillista polkua. Molemmat polut ovat olleet hyvin luontaisia valintoja, ja sopivat molempien pirtaan vahvistaen näin heidän imagoaan valitsemallaan tiellä. Valintaansa Lauri korostaa tyylikkäillä puvuilla. Nahkarotsi housuineen on jäänyt, mutta rokkaava meno on pysynyt mukana.

Heinäkuun Seinäjoen yössä Tähkän biisilistalta kuultiin niin LTEKin alkuvuosilta tutuksi tulleet Juomaripoika kuin suursuosion ajalta Pitkät Pellot ja viimeiseltä LTEK-albumilta Suudellaan ja Taivas on tumma ja tahmee. Ne sekoittuivat hyvin Laurin uudempaan tuotantoon, joista Kaunis ja Kiivas sekä Polte ovat saaneet livevesovitukset. Eteläpohjalaisia juuria ja lähtökohtaa on toki Etelä-Pohjanmaalla esiintyessä nostettava. Vaikka nykyisen kokoonpanon yhtyeen jäsenet ovatkin ympäri Suomea, niin esitellessään Revohkan jäseniä, Tähkä tuo esille jokaisesta jonkin koukun maakuntaan, kuten Jaakko ”Pastori” Kääriäisen vaimon sukujuuret. Vaikkei Lauri enää niin vahvasti tuokaan esille juuriaan, niin kyllä hän sen oikeassa kohtaa  mainitsee. Mielestäni on täysin ymmärrettävää, ettei Lauri ole enää niin vahvasti eteläpohjalainen, kuuluuhan hänen historiaansa myös parikymmenisen Turku-vuotta.


Lyhyesti sanottuna pro gradu -tutkielmani tutkimus osoitti kolme vahvaa päälinjaa Lauri Tähkä & Elonkerjuun brandikuvassa: Ensinnäkin Lauri Tähkä & Elonkerjuu -yhtyeen merkittävänä osana brandikuvaa oli vuosina 2009–2010 eteläpohjalaisuus sekä konserttien tunnelma. Toiseksi yhtye pystyi luomaan myös ystävyyssuhteet brandina yleisöönsä ja faneihinsa. Aineistosta nousi ilmi lisäksi yhtyeen jäsenten tavallisuus ja tarve terveellisiin elämäntapoihin. Voin nyt kolmisen vuotta myöhemmin tutkimuksen tekemisestä todeta, että molemmat suunnat tästä emoyhtyeestä ovat ylläpitäneet näitä brandikuvan osia imagossaan. Eteläpohjalaisuutta Elokerjuu tuo esille voimakkaammin toki kuin Tähkä, mutta esimerkiksi molemmilla on hyvin tiiviit suhteet faneihinsa, ja livebändeinä ovat Suomen ehdotonta eliittiä. Saa nähdä miten Laurin brandiin vaikuttaa levy-yhtiön vaihtaminen, mitä uutta tämä käänne tuo.

Takaisin

Aihe: LAURI TÄHKÄ: POPPIA, LAURISMEJA JA RIPAUS FOLKROCKIA

Ei kommentteja

Uusi kommentti

© 2015/2020 Reetta Uusikulku Kaikki oikeudet pidätetään.

Luotu Webnodella